29.12.2013

Omavaraisia hahmoekosysteemejä

Eli miksi KanColle söi Touhoun.


Kuinka moni muistaa, kun vuosi oli nolkytä-jotain, Imperishable Night oli uusin Touhou-peli ja netti oli täynnä hauskoja IOSYS-flasheja kivan oloisilla musiikeilla ja hahmoilla?
Minä ainakin muistan.
Silloin ruoho oli vihreää, aurinko paistoi talvellakin ja joka päivä oli oma pieni seikkailunsa. Voi pojat, se vasta oli aikaa! Kävin jopa ulkona vapaa-ajallanikin, ainakin silloin tällöin.

Ja siitä se alamäki sitten suunnilleen lähtikin. Ei onneksi minulla, mutta näin Touhou-ilmiön osalta.
IN:n jälkeen tuli MoF ja SA, jotka eivät enää olleetkaan niin hyviä kuin pari edeltäjäänsä. Menettelivät, mutteivat yltäneet läheskään samalle tasolle.

Sitten tuli UFO ja Oh Desires, jotka maistuivat jo lähinnä puulta eivätkä innostaneet niin sanotusti lainkaan. Niissä ei ollut enää niin paljoa kivoja uusia hahmoja ja pelimekaniikat oli väännetty ihan millaisiksi sattuu.
Ilmeisesti nyt on tulossa/tullut sarjan 14. osa, mutta joo ei. Ei kyllä. Ei kinosta, minun töhökyytini taisi olla tässä.
On minulla parempaakin tekemistä. Esim.. opiskel-... katsoa piir-...
Pelata KanCollea ja etsiä siitä fanitaidetta netistä, eli tehdä tismalleen samaa mitä tein aiemmin töhöllä.

Tuntuukin vahvasti siltä, että tänä vuonna startannut Kantai Collection löi Touhou-saagalle viimeisen naulan arkkuun ja nousi tämän valtaistuimelle, kalifiksi kalifin paikalle. Tässä tapauksessa toimi oli tosin oikeutettu, sillä kansa oli tyytymätön oloihinsa ja vaati vallankumousta.
Tämän myötä rupesin miettimään tapahtunutta ja yleisemminkin harrastuskenttiä, joissa pyörin. Aika jossa elämme, on nimittäin jokseenkin mielenkiintoinen, myös viihteen kannalta.
Ja koska minulla kerran on blogi, miksen jakaisi näitä tuumauksiani muillekin?