28.10.2015

Gakkougurashi ja animesovittamisen vihaaminen


Lapio on muuten paras koulueläjä.

Se on tehty. Sain pitkän vitkuttelun jälkeen Gakkougurashin animesovituksen katsottua loppuun.
Katselukokemus oli sen verran melkoinen ja maailmaa avartava, ettei Twitterin merkkirajasysteemi sovellu ajatusteni esittämiseen. Onneksi minulla on tämä eloisa ja aktiivinen blogi.

Varoitettakoon, että luonnollisista syistä teksti tulee katkaisupätkän jälkeen sisältämään spoilereita.
Mahdollisimman vähän, mahdollisimman kevyesti, ja painopisteenä lähinnä animepuolen tapahtumat. Jonkin verran kuitenkin myös vertaan mangan vastaaviin kohtiin, eivätkä nämä kaksi mene aina ihan yksi yhteen. Ikävä kyllä.

Spoilerittomana TL;DR:nä: kelpo manga, lue pois vaan.

26.11.2014

Käännös: Dokidoki! Precuren sarjakäsikirjoittajan Yamaguchi Ryoutan haastattelu

Koska suurin osa alan haastatteluista on tässä muodossa.
 
Japanin kielitasotesti JLPT N1 lähestyy uhkaavasti, joten osittain treeninä siihen päätin kääntää käsikirjoittaja Yamaguchi Ryoutan haastattelun Dokidoki! Precuresta. Puhui itse asiassa paikoin ihan jänniä, suosittelen lukaisemaan jos sarja maittoi/ei maittanut/jotain siltä väliltä.
Yritin olla ottamatta liikaa vapauksia käännöksessä, mutta parissa kohtaa piti vähän oikoa ja ekstrapoloida. Mukana Tärkeitä kääntäjän huomautuksia ja oma_valitsemia kuvia, jottei mene liian tekstiseinäksi.
Lähteenä Gakken Mook-kirjanen aiheesta.

9.8.2014

Kesäkausi 2014, alkupuolisko

Olen varma että kesälomalla oleminen on suunnilleen tällaista.


Loman alkaessa tuumin, että voisin helposti aloittaa kaikki kauden kiinnostavan oloiset sarjat ja siihen päälle vielä muutaman ei-kiinnostavan ihan vain koska voin. Aikaa kuitenkin löytyy joka päivä koko päivän edestä ja niin edelleen.
Viime lomastani oli selvästi liian kauan aikaa, koska eihän se nyt tietenkään niin toimi.

Ensinnäkin laivani tarvitsevat minua, etenkin nyt kun kesäeventti starttasi ja sitä täytyisi paukutella seuraavat parikytä päivää niin paljon kuin suinkin vain mahdollista. Velvollisuudet ennen huvittelua ja niin edelleen.
Toisekseen mökkeilyt ynnä muut sukuloinnit. Tänäkin kesänä havainnollistuin siitä, että viikon AFKaaminen tosiaan meinaa yllättävän montaa rästiin kasautuvaa jaksoa piirrettyjä. Yhteensä noin lyhyehkön sarjan verran. Kyllähän ne pois saa katsottua vaikka koko ajan pukkaakin lisää, mutta on se silti viikottaiseen katsomiseen nähden raskasta.

Tässä kuitenkin jokunen miete niistä sarjoista, jotka sain listalleni mahdutettua edes joten kuten. Tutulla formaatilla:

22.7.2014

Kevätkausi 2014, karsittu loppupää


Kesätyöt peltitölkkitehtaalla loppuivat, käteen jäi kohtalainen tukku muovituskelpoista rahaa ja iso kasa vapaa-aikaa. Niin iso kasa aikaa, että se riittää sekä piirretyille että laivastovelvollisuuksien hoitamiseen.
Sain siis lopultakin tämän vuoden kevätkauden pakettiin, tuttuun tapaan pari viikkoa myöhässä.
Alkupään postauksen löydät täältä, loppupään postaus on tämä tässä ↓↓

3.5.2014

Kevätkausi 2014, karsittu alkupää

Ilmeeni, kun aika ei taaskaan riitä mihinkään mihin haluaisin sen riittävän


Yhden kauden ehdin katsoa normaalilla sarjamäärällä, seuraavalla ei enää riittänyt aikaresurssit.
Parisen viikkoa sitten postista nimittäin tupsahti pitkään odotettu Eiyuu*Senkin jatko-osa, jota on tullut taottua sen jälkeen turvallisen tasaiseen tahtiin, keskimäärin kahdesta viiteen tuntia päivässä. Siinä vasta kelpo peli, kirjoitan siitä muutaman sanan sitten ensimmäisen läpipeluukerran jälkeen.
Ja ikään kuin 'Senki ei veisi päivistä tarpeeksi suurta osaa, iski KanCollen syntymäpäivä ja sitä juhlistava keväteventti.

Suurin osa päivästä kuluukin näiden kahden elintärkeän askareen parissa, joten piirrettyjä tulee katsottua keskimäärin vain jakso tai pari per päivä. Ehkä tilanne rauhoittuu vähitellen, mutta kouluhommillekin pitäisi uhrata jokunen tovi viikossa. Otan siis suosiolla tälläkin kaudella astetta iisimmin, ja jätän tavallista suuremman määrän piirrettyjä ns. omaan rauhaansa.
Tässä tulla formaatilla ne sarjat, jotka listalleni nappasin:

15.4.2014

Talvikausi 2014, loppupään tilannekatsaus


Aikalailla tällainenhan se talvikausi sitten loppujen lopuksi oli.

Kuten yleensä, myös tällä kertaa kausi tuntui alussa hirmu paljon siistimmältä ja hauskemmalta kuin näin jälkiviisaasti mietittynä. Vähän harmillista, mutta toisaalta rauhoittavan luonnollista ja rutiininomaista. Totta kai kaikki uusi ja tuore tuntuu kiinnostavammalta kuin wanha ja jo nähty. Lisäksi jos kauden aikana katsomislistalle ei ole osunut mitään suurenmoisia onnistujasarjoja, mieleen jää helposti päällimmäisinä ne sarjat jotka herättivät edes jotain tunteita.
Eli ne ei-mieluisat yllättäjät ja muuten vain surkeat sarjat. (kuva liittyy)
Mutta minkäs teet, elämä on jinseitä.

22.2.2014

Talvikausi 2014, "alkupään" tilannekatsaus

Suunnilleen näin.


Desucon Frostbite tuli, Desucon Frostbite meni. Kivaa oli ja ensi vuonna uudestaan, kuten aina aiempinakin vuosina.
Oma conireissuni alkoi, kun pakkasimme perjantaina WcDuckin kanssa kamat autoon ja suuntasimme kohti--

Ei kun ei.
En kirjoita nyt Frostbitestä, lähinnä ihan vain siksi koska en ikinä muutenkaan kirjoita mistään tapahtumista. Varsinaiset palautteet purin melko kattavasti desun omaan palautelomakkeeseen ja pitkin tapahtumaa tötterön puolelle, eiköhän ne riitä.

Sen sijaan kirjoitan meneillään olevasta talvikaudesta, tuttuun tapaan näin suunnilleen ajoissa.
Minusta tämä kausi on nimittäin ihan hyvä. Katsomiskelpoisia sarjoja tuntuu olevan vähän liikaakin, ja kyynel silmäkulmassa olen joutunut heittelemään sarjoja menemään. Osaa en edes aloittanut.
Omalla listallani on laskujeni mukaan yhteensä 19 sarjaa, joista suurin osa viikottaistahtisia, eli eiköhän tämä kattaus ala olla tässä. Muuten ei riitä aikaa laivojen kanssa leikkimiseen.